Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, Oulun yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ovat tutkineet turvetuotannosta poistuneen suonpohjan metsityksen ilmasto- ja vesistövaikutuksia Naarasnevan mittausasemalla Soinissa Etelä-Pohjanmaalla.

Mittauksia on tehty Euroopan unionin osarahoittamassa Turvetuotantoalueiden palauttaminen suometsiksi (TUPSU) -hankkeessa sekä maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Metsät turvemailla – ratkaisuja päästöjen hillintään ja hiilinielujen kasvattamiseen (TURNEE) -hankkeessa.

Naarasnevan mittausasemalla seurattiin kolmen vuoden ajan suonpohjan metsityksen alkuvaiheita käyttäen pyörrekovarianssimenetelmää (hiilidioksiditase ja energiavirrat), kammiomittauksia (metaani- ja typpioksiduulitase) sekä veteen liuenneen orgaanisen hiilen määrityksiä.

Tulokset osoittavat, että lannoitus voi nopeasti palauttaa kasvillisuuden, jonka hiilensidonta ainakin ensimmäiset vuodet korvaa turpeen hiilen menetyksen entisellä turvetuotantoalueella, joka muuten olisi hiilen lähde. Metsitys voi siten olla lyhyen aikavälin ilmastovaikutuksilta positiivinen teko, mikä on maanomistajien kannalta hyvä uutinen, koska metsitys on ollut suonpohjien jatkokäyttömuodoista suosituin.

Lue lisää @SEAMK-verkkolehdestä.
 
Tutustu alkuperäiseen tutkimusartikkeliin “Afforestation-related fertilisation quickly turns barren cutaway peatland into a carbon dioxide sink” Global Change Biology -lehdessä.
 
Kuva: Kari Laasasenaho, SEAMK