Etelä-Pohjanmaan Lintuharju on erinomainen esimerkki siitä, miten yksityinen maanomistaja voi omalla toiminnallaan edistää luonnon monimuotoisuutta ja suoluonnon ennallistamista. Pentti Kananoja Laihialta on suojellut omistamansa 21 hehtaarin alueen osana laajempaa Lintunevan kokonaisuutta Kurikan Jurvassa. Noin 200 hehtaaria koko suosta on jo nyt suojeltu, ja koko 440 hehtaarin tavoitealueen suojelu etenee asteittain.

Kananojan suoalueella on toteutettu ennallistamistoimia vuodesta 2017 alkaen. Patojen avulla suopalstan veden pintaa on saatu nostetuksi selvästi, mikä on lisännyt kosteutta ja tukenut suon elpymistä. Vaikka linnusto on pysynyt vakaana, vieraskirjaan on kirjattu muun muassa uusia havaintoja jänkäkurpasta. Vaikka jänkäkurpan pesimäkanta Suomessa on luokiteltu elinvoimaiseksi, lajin erityisasema edellyttää tehostettua seurantaa sekä elinympäristöjen huomioimista maankäytön suunnittelussa. Laji.fi- portaalin mukaan laji kuuluu kansainvälisiin erityisvastuulajeihin, sillä arviolta 15–30 % koko Euroopan kannasta pesii juuri Suomessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että soiden ojittamisesta ja turpeenotosta tulisi pidättäytyä alueilla, jotka soveltuvat jänkäkurpan kaltaisille kosteikkolajeille.  

Lintuharjussa muodostuu edelleen turvetta, ja suo jatkaa kohoamistaan. Alue toimii myös virkistysalueena, ja rakennetut pitkospuut ovat lisänneet alueen saavutettavuutta. Kananoja on mukana myös Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ohjelmassa (LUMO) ja toimii aktiivisesti suoluonnon puolestapuhujana. Hänen mukaansa suurin syy suojeluun on yksinkertainen: ”Pidän suosta.”

Valokuvassa Pentti Kananoja, jota haastatteli ja kuvasi Marjastiina Teixeira Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.