Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen asiantuntijat ovat julkaisseet Suo-lehdessä kantaa ottavan tieteellisen puheenvuoron turvemaiden ennallistamisen haasteista ja ratkaisuista osana ennallistamisasetuksen kansallista suunnitelmaa ja toimeenpanoa.

Puheenvuorossa korostetaan, että kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelussa on ensiarvoisen tärkeää määritellä selkeästi, mitä turvemaiden ennallistaminen tarkoittaa ja mitä toimenpiteitä siihen sisältyy. Toimeenpanon tueksi tarvitaan paikallisen neuvontatyön toimintamalli, joka kokoaa hajanaisen rahoitus- ja sääntelykentän yhteen selkeäksi palvelukokonaisuudeksi. Erityisesti pohjalaismaakunnissa tilusrakenteen  haasteet, kuten pitkät   ja   kapeat metsätilat, sekä maankäytön ristiriidat vaikeuttavat ennallistamistoimien suunnittelua ja toteutusta.

Lisäksi rakennettujen kosteikkojen perustamistavoista (patoaminen ja ojien tukkiminen) on tehtävä selkeä priorisointi, sillä eri menetelmillä on erilaiset kustannus- ja ympäristövaikutukset. On myös syytä keskustella siitä, tulisiko ennallistamisasetuksen suojella elotonta luontoa, kuten maaperää, ja voidaanko maaperän kerroksellisuuden säilyttäminen nähdä osana ennallistamista. Nykyiset ilmastokosteikot, jotka on toteutettu maataloustukien kautta, eivät välttämättä vastaa ennallistamisasetuksen tavoitteita. Ne voivat muuttaa alkuperäistä luontotyyppiä sen sijaan, että palauttaisivat sen. Siksi tarvitaan lisää tutkimustietoa ennallistamisteknisten ratkaisujen ympäristöpäästöistä ja kustannusvaikutuksista suomalaisessa kontekstissa.”

Alkuperäisen puheenvuoron ”Turvemaiden ennallistamisen  haasteet  ja  ratkaisut kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelussa” voi lukea täällä. (Suo-lehden linkki aukeaa uuteen välilehteen.)