Turvemaiden uusien tuotteiden menestymisen arviointi on vaikeaa
Tulevaisuuden tuotteet eivät pääsääntöisesti ole vielä kannattavia, sillä niiden ekosysteemit ovat vielä puutteellisia. Tutut kannattavuuden työkalut soveltuvat käytettäväksi taloudellisen vakauden olosuhteissa, joissa on suhteellisen suuri varmuus päätösten lopputuloksista. Vähähiilinen siirtymä on rakennemuutoksen konteksti; se tapahtuu nopeassa tahdissa, laajamittaisesti ja päätöksiin liittyy suuri epävarmuus. Monet teknologiat hyötyvät vahvistavista takaisinkytkennöistä, jotka ohjaavat niiden kehitystä ja leviämistä: Tuuli- […]
Säännöt vai tarveharkinta – viitekehys ennallistamisasetuksen soveltamisessa
Johdanto Taloustieteiden opinnoissani 1980-luvulla tutustuin viitekehykseen ”säännöt vastaan harkinta”, joka juontaa juurensa rahapolitiikasta, mutta soveltuu laajasti myös kilpailu-, ympäristö- ja metsäpolitiikkaan. Tässä tekstissä tarkastelen, miten kyseinen viitekehys auttaa ymmärtämään EU:n luonnon ennallistamista koskevan asetuksen (EA, ks. https://mmm.fi/ennallistamisasetus) täytäntöönpanoa Suomessa. Lisäksi pohdin, miten Suomi voisi soveltaa asetusta kansallisesti, jopa ”niskoitella” sen velvoitteita vastaan. Viitekehys asettaa vastakkain […]
Irlantilaiset asiantuntijat vierailulla Suomessa – yhteisiä haasteita, erilaisia ratkaisuja
Turvemaiden ennallistaminen yhdistää Suomea ja Irlantia – mutta käytännöt eroavat yllättävän paljon Syyskuun alussa 2025 Suomeen saapui kuuden hengen asiantuntijaryhmä Irlannista tutustumaan turvetuotannosta vapautuneiden alueiden jatkokäyttöön ja ennallistamiseen Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Vierailu oli osa EU:n JTPeerExchange-ohjelmaa, joka tukee tiedonvaihtoa Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa hyödyntävien alueiden välillä. Mukana Etelä-Pohjanmaan kohteilla oli myös Irlannin Suomen-suurlähettiläs Paul Sherlock. Vierailu sujui erinomaisesti ja […]
Turvemaiden kestävän käytön tulevaisuuspolut -työryhmän esitykset kokosivat kiinnostavia näkökantoja Kuortaneen Maaseutututkijatapaamisessa
Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri oli mukana Suo 2.0. -hankkeen kanssa järjestämässä valtakunnalliseen Maaseutututkijatapaamiseen 2025 alaryhmää otsikolla Turvemaiden kestävän käytön tulevaisuuspolut keskiviikkona 27.8.2025 Kuortaneella. Ryhmässä kuultiin viisi kiinnostavaa esitystä liittyen turvemaiden kestävään käyttöön. Ensimmäisessä esityksessä (Jouni Kaipainen Jyväskylän yliopisto, Chydenius) tarkasteltiin turvemaiden tulevaisuutta skenaariomenetelmän avulla. Uutta maata näkyvissä – skenaariontyössä tuotettiin neljä vaihtoehtoista skenaariota paikallisten toimijoiden […]
Syksyn Turvemailla tapahtuu -tietoiskusarja käynnistyy syyskuussa
Syksyn 2025 Turvemailla tapahtuu -tietoiskut käynnistyvät perjantaina 12.9. Tilaisuudet tarjoavat ajankohtaista tietoa turvemaiden käyttöön ja tulevaisuuteen liittyvistä näkökulmista eri asiantuntijoiden johdolla. Tietoiskut järjestetään Teamsissa syys-joulukuussa kuukauden toisena perjantaina klo 8.30–9.00. Tilaisuudet ovat maksuttomia, kaikille avoimia eikä niihin tarvitse ennakkoilmoittautua. Tietoiskuja ei tallenneta. Ajankohdat ja aiheet • Pe 12.9. klo 8.30–9.00Turvetuotantoyritysten tulevaisuudennäkymät ja liiketoimintastrategiat – vuonna […]
Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri mukana Ollikkala-messuilla 22.–23.8.2025
Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri osallistuu Ollikkala-messuille Kannuksessa 22.–23.8.2025. Tapahtuma järjestetään Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Kannuksen toimipaikassa, osoitteessa Ollikkalankatu 3, 69100 Kannus. Messuilla on mahdollisuus tutustua klusterin toimintaan ja tavoitteisiin Suomen metsäkeskuksen osastolla 135. Lisäksi klusterilla on asiantuntijapuheenvuoro perjantaina klo 14 esiintymislavalla, joka sijaitsee osaston vieressä. Ollikkala-messut tarjoavat monipuolisen katsauksen maaseudun tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin, esittelemällä muun muassa uusinta […]
Turve(maa) on monimutkainen tuotannontekijä
Turveklusterissa maanomistaja on keskeinen päätöksentekijä, jonka ratkaisujen ympärillä koko turvemaiden kestävä käyttö ja ennallistaminen pyörii. Pohdin seuraavaksi maan ja erityisesti turvemaan luonnetta kehittämiskohteena. Maan ominaisuudet – kuten niukkuus, liikkumattomuus, kestävyys, monikäyttöisyys, tulonluontipotentiaali, investointien vakaus, lakisääteiset ja sääntelevät näkökohdat, kulttuurinen ja historiallinen merkitys, varallisuuden varasto ja luonnonvarojen potentiaali – vaikuttavat turvemaiden toimintaympäristöön monilla tavoilla. Niukkuus Maa […]
Onko suhteiden hyödykkeistyminen riski ennallistamisessa?
Gary Becker sai vuonna 1992 taloustieteen Nobel-palkinnon mikrotaloudellisen tutkimuksen aihepiirin laajentamisesta kattamaan laajasti ihmisten käyttäytymistä ja ihmisten välistä toimintaa, jolloin myös perheitä voitiin tutkia talousteoriaa soveltaen. Muita yhteiskuntatieteilijöitä taas on vaivannut ihmisten välisten suhteiden muuttuminen markkinasuhteiksi. Hyödykkeistymisestä on kirjoitettu eri elämänalat kattavia käsikirjoja, mutta lyhyesti sanottuna on kyse toiminnan kehystyksen pysyvästä muutoksesta ajattelussamme. Vihamielisten maailmojen […]
Luonnonvarojen hallinta on loppujen lopuksi ihmisten käyttäytymisen ymmärtämistä
Metsiin kohdistuu yhä enemmän erilaisia yhteiskunnallisia vaatimuksia aina puuntuotannosta teollisuuden tarpeisiin sekä biodiversiteetti- ja ilmastotavoitteisiin asti. Koska Suomi on yksi maailman soisimmista maista, suuri osa näistä vaateista on jo aikaisemminkin kohdistunut turvemaille. Viimeaikaisen keskustelun myötä turvemaiden rooli on kuitenkin entisestään noussut esille. Suomen metsistä noin 60 % on yksityisomistuksessa. Näin ollen se, miten tulevaisuudessa suometsiä […]