Vuoropuhelua turvepelloista

Euroopan unionin ennallistamisasetus edellyttää Suomessa merkittäviä toimia turvepeltojen käytössä: jo vuoteen 2030 mennessä 30 % turvepelloista on ennallistettava, josta vähintään neljännes vettämällä (Orasmaa 2025). Tämä tarkoittaa tuhansia hehtaareja turvepeltoja lyhyellä aikavälillä. Samalla turvemaat ovat Suomen maataloudelle ja metsätaloudelle kriittisiä, sillä ne kattavat noin kolmanneksen maapinta-alasta ja sisältävät jopa kaksi kolmasosaa maaperän hiilestä (Maa- ja metsätalousministeriö, […]
Suomi ja Irlanti tiivistävät yhteistyötä turvemaiden ennallistamisessa – Irlannin suurlähettiläs vierailee Etelä-Pohjanmaalla

Euroopan unionin ennallistamisasetus ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston tavoitteet ohjaavat yhä vahvemmin turvemaiden ennallistamiseen, erityisesti turvetuotannosta vapautuneilla alueilla. Turpeen kysynnän hiipuessa on syntynyt tarve suunnitella näille alueille uutta maankäyttöä. Tämä muutos on kuitenkin haastava monille maanomistajille, jotka toivovat tuottavia jatkokäyttömuotoja, kuten maa- ja metsätaloutta tai aurinkovoimaa. Tästä syystä vettämiseen perustuva ennallistaminen ei ole edennyt odotetusti. Samat […]
Patoja ja pitkospuita suoluonnon ja ihmisten hyväksi

Etelä-Pohjanmaan Lintuharju on erinomainen esimerkki siitä, miten yksityinen maanomistaja voi omalla toiminnallaan edistää luonnon monimuotoisuutta ja suoluonnon ennallistamista. Pentti Kananoja Laihialta on suojellut omistamansa 21 hehtaarin alueen osana laajempaa Lintunevan kokonaisuutta Kurikan Jurvassa. Noin 200 hehtaaria koko suosta on jo nyt suojeltu, ja koko 440 hehtaarin tavoitealueen suojelu etenee asteittain. Kananojan suoalueella on toteutettu ennallistamistoimia […]
Heikkotuottoiset turvepellot tienhaarassa: Viljelyä, ennallistamista vai jotakin aivan uutta?

Heikkotuottoiset turvepellot asettavat suomalaiselle maataloudelle monia haasteita. Pellot ovat usein märkiä, kantavuus on heikko ja sadot jäävät vaatimattomiksi. Samalla turpeen hajotessa syntyy merkittäviä ilmastopäästöjä. Kestävä käyttö edellyttää muokkaamisen vähentämistä tai keventämistä, mutta tämä voi johtaa kasvinsuojeluaineiden, kuten glyfosaatin, käytön lisääntymiseen – mikä ei ole toivottava kehityssuunta ympäristön ja biodiversiteetin kannalta. Nautakarjatiloilla tilanne voi olla suotuisampi, […]