Turvemaat murroksessa – uusi kokoomateos avaa haasteet ja mahdollisuudet
Seinäjoen ammattikorkeakoulun tuore Turvemaiden oikeudenmukaista tulevaisuutta tekemässä -kokoomateos kokoaa yhteen 10 asiantuntija-artikkelia turvemaiden historiasta, nykytilasta ja tulevaisuuden ratkaisuista. Artikkelit käsittelevät muutosta maankäytön historian, kasvihuonekaasututkimuksen, ennallistamisen, uusien maankäyttömuotojen, kansainvälisen yhteistyön sekä maaseudun ja maanomistajien näkökulmasta. Turvemaat ovat sekä suuri ilmastohaaste että mahdollisuus kehittää uudenlaisia maankäyttömuotoja, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja. Kestävä ja oikeudenmukainen siirtymä edellyttää tutkimuksen, viranomaisten, maanomistajien […]
Turvemaiden yhteisöllistä ennallistamista laajasti, mutta reilusti
Turvemaiden yhteisöllisen ennallistamisen polkupajassa 11.3.2026 Seinäjoella tarkasteltiin ennallistamista Etelä-Pohjanmaan paikallislähtöisestä näkökulmasta. Työskentelyssä huomioitiin, että ekologisesti vaikuttavimmat ennallistamiskokonaisuudet eivät noudata kiinteistörajoja, vaan edellyttävät laajempien aluekokonaisuuksien tarkastelua. Mitä suurempia ja toiminnallisesti yhtenäisempiä alueita ennallistamisessa tavoitellaan, sitä keskeisemmäksi nousee tarve ratkaista kiinteistörajoihin, maanomistukseen ja maankäytön rakenteisiin liittyviä kysymyksiä. Pohjalaismaakunnissa yleinen nauhamainen kiinteistöjaotus lisää haastetta entisestään. Yhteisöllinen ja laajamittainen […]
Maan- ja metsänomistajien näkemyksiä kaivataan ennallistamissuunnitelman valmisteluun
Maaseudun ja saariston asukkaita kutsutaan mukaan kertomaan näkemyksiään kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun tueksi. Tavoitteena on kuulla, miten luonnon tilan parantaminen ja ennallistaminen vaikuttavat elinvoimaan, työhön, omistajuuteen ja arkeen eri puolilla Suomea. Keskustelu pureutuu siihen, mitä luonnon tilan parantaminen ja ennallistaminen tarkoittavat käytännössä arjessa, elinkeinoissa ja alueiden kehityksessä. Teema koskettaa erityisesti maan- ja metsänomistajia, metsäalan toimijoita sekä […]
Ratkaisuja turvemaille -seminaari 10.3.2026 Seinäjoella ja verkossa
Turvemaiden kestävä käyttö haastaa maa-, metsä- ja puutarhatalouden jatkuvuutta erityisesti alueilla, joilla turvemaita on runsaasti. Tuottajat, kehittäjät ja tutkijat ovat kehittäneet tähän jo ratkaisuja. Näitä käytännössä kokeiltuja ja toteutettuja toimenpiteitä esitellään Seinäjoella ja verkossa 10.3.2026 järjestettävässä seminaarissa. Laaja kattaus käytännön esimerkkejä eri toimialoilta Seminaarissa kuullaan puheenvuoroja muun muassa: Maksuton tapahtuma kaikille kiinnostuneille Seminaari järjestetään tiistaina […]
Metsitys voi olla kannattavaa paksuturpeisilla suonpohjilla
Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa selvitettiin metsityksen taloudellista kannattavuutta kolmella paksuturpeisella (50–60 cm) turvetuotannosta vapautuneella suonpohjalla. Vertaisarvioidussa tutkimuksessa hyödynnettiin varttuneiden puustojen mittauksia, kasvu- ja tuotostaulukoita sekä investoinnin nettonykyarvon ja sisäisen koron laskentamenetelmiä. Tutkimus on tehty Euroopan unionin osarahoittamassa Turvetuotantoalueiden palauttaminen suometsiksi (TUPSU) -hankkeessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että paksuturpeisten suonpohjien metsitys on […]
Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri mukana Sarkamessuilla Seinäjoella 30.–31.1.2026
Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri on tänäkin vuonna mukana Sarkamessuilla, jotka kokoavat yhteen maatilarakentamisen, energian ja metsätalouden ammattilaiset. Löydät meidät Suomen metsäkeskuksen osastolta 4a1 Areenan A-hallista.Lämpimästi tervetuloa tutustumaan toimintaamme ja keskustelemaan turvemaista! Lisäksi klusteri esittäytyy ohjelmalavalla perjantaina 30.1. klo 11.30 – tulehan kuulolle! Lisätietoja tapahtumasta: https://pytinki.fi/sarka/ Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin toimintaa tukee Euroopan unionin osarahoittama Turvemaiden […]
Naarasnevan tutkimus: metsitys parantaa nopeasti suonpohjan hiilitasetta
Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, Oulun yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ovat tutkineet turvetuotannosta poistuneen suonpohjan metsityksen ilmasto- ja vesistövaikutuksia Naarasnevan mittausasemalla Soinissa Etelä-Pohjanmaalla. Mittauksia on tehty Euroopan unionin osarahoittamassa Turvetuotantoalueiden palauttaminen suometsiksi (TUPSU) -hankkeessa sekä maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Metsät turvemailla – ratkaisuja päästöjen hillintään ja hiilinielujen kasvattamiseen (TURNEE) -hankkeessa. Naarasnevan mittausasemalla seurattiin kolmen vuoden ajan suonpohjan metsityksen alkuvaiheita käyttäen […]
Turvepeltojen erityisasema huomioitava kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa
Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen asiantuntijat ovat julkaisseet Suo-lehdessä kantaa ottavan tieteellisen puheenvuoron turvemaiden ennallistamisen haasteista ja ratkaisuista osana ennallistamisasetuksen kansallista suunnitelmaa ja toimeenpanoa. Puheenvuorossa korostetaan, että kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelussa on ensiarvoisen tärkeää määritellä selkeästi, mitä turvemaiden ennallistaminen tarkoittaa ja mitä toimenpiteitä siihen sisältyy. Toimeenpanon tueksi tarvitaan paikallisen neuvontatyön toimintamalli, joka kokoaa hajanaisen rahoitus- […]
Vuoropuhelua turvepelloista
Euroopan unionin ennallistamisasetus edellyttää Suomessa merkittäviä toimia turvepeltojen käytössä: jo vuoteen 2030 mennessä 30 % turvepelloista on ennallistettava, josta vähintään neljännes vettämällä (Orasmaa 2025). Tämä tarkoittaa tuhansia hehtaareja turvepeltoja lyhyellä aikavälillä. Samalla turvemaat ovat Suomen maataloudelle ja metsätaloudelle kriittisiä, sillä ne kattavat noin kolmanneksen maapinta-alasta ja sisältävät jopa kaksi kolmasosaa maaperän hiilestä (Maa- ja metsätalousministeriö, […]
Turvemaiden uusien tuotteiden menestymisen arviointi on vaikeaa
Tulevaisuuden tuotteet eivät pääsääntöisesti ole vielä kannattavia, sillä niiden ekosysteemit ovat vielä puutteellisia. Tutut kannattavuuden työkalut soveltuvat käytettäväksi taloudellisen vakauden olosuhteissa, joissa on suhteellisen suuri varmuus päätösten lopputuloksista. Vähähiilinen siirtymä on rakennemuutoksen konteksti; se tapahtuu nopeassa tahdissa, laajamittaisesti ja päätöksiin liittyy suuri epävarmuus. Monet teknologiat hyötyvät vahvistavista takaisinkytkennöistä, jotka ohjaavat niiden kehitystä ja leviämistä: Tuuli- […]