Vuoropuhelua turvepelloista
Euroopan unionin ennallistamisasetus edellyttää Suomessa merkittäviä toimia turvepeltojen käytössä: jo vuoteen 2030 mennessä 30 % turvepelloista on ennallistettava, josta vähintään neljännes vettämällä (Orasmaa 2025). Tämä tarkoittaa tuhansia hehtaareja turvepeltoja lyhyellä aikavälillä. Samalla turvemaat ovat Suomen maataloudelle ja metsätaloudelle kriittisiä, sillä ne kattavat noin kolmanneksen maapinta-alasta ja sisältävät jopa kaksi kolmasosaa maaperän hiilestä (Maa- ja metsätalousministeriö, […]
Irlantilaiset asiantuntijat vierailulla Suomessa – yhteisiä haasteita, erilaisia ratkaisuja
Turvemaiden ennallistaminen yhdistää Suomea ja Irlantia – mutta käytännöt eroavat yllättävän paljon Syyskuun alussa 2025 Suomeen saapui kuuden hengen asiantuntijaryhmä Irlannista tutustumaan turvetuotannosta vapautuneiden alueiden jatkokäyttöön ja ennallistamiseen Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Vierailu oli osa EU:n JTPeerExchange-ohjelmaa, joka tukee tiedonvaihtoa Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa hyödyntävien alueiden välillä. Mukana Etelä-Pohjanmaan kohteilla oli myös Irlannin Suomen-suurlähettiläs Paul Sherlock. Vierailu sujui erinomaisesti ja […]
Suomi ja Irlanti tiivistävät yhteistyötä turvemaiden ennallistamisessa – Irlannin suurlähettiläs vierailee Etelä-Pohjanmaalla
Euroopan unionin ennallistamisasetus ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston tavoitteet ohjaavat yhä vahvemmin turvemaiden ennallistamiseen, erityisesti turvetuotannosta vapautuneilla alueilla. Turpeen kysynnän hiipuessa on syntynyt tarve suunnitella näille alueille uutta maankäyttöä. Tämä muutos on kuitenkin haastava monille maanomistajille, jotka toivovat tuottavia jatkokäyttömuotoja, kuten maa- ja metsätaloutta tai aurinkovoimaa. Tästä syystä vettämiseen perustuva ennallistaminen ei ole edennyt odotetusti. Samat […]
Turve(maa) on monimutkainen tuotannontekijä
Turveklusterissa maanomistaja on keskeinen päätöksentekijä, jonka ratkaisujen ympärillä koko turvemaiden kestävä käyttö ja ennallistaminen pyörii. Pohdin seuraavaksi maan ja erityisesti turvemaan luonnetta kehittämiskohteena. Maan ominaisuudet – kuten niukkuus, liikkumattomuus, kestävyys, monikäyttöisyys, tulonluontipotentiaali, investointien vakaus, lakisääteiset ja sääntelevät näkökohdat, kulttuurinen ja historiallinen merkitys, varallisuuden varasto ja luonnonvarojen potentiaali – vaikuttavat turvemaiden toimintaympäristöön monilla tavoilla. Niukkuus Maa […]
Heikkotuottoiset turvepellot tienhaarassa: Viljelyä, ennallistamista vai jotakin aivan uutta?
Heikkotuottoiset turvepellot asettavat suomalaiselle maataloudelle monia haasteita. Pellot ovat usein märkiä, kantavuus on heikko ja sadot jäävät vaatimattomiksi. Samalla turpeen hajotessa syntyy merkittäviä ilmastopäästöjä. Kestävä käyttö edellyttää muokkaamisen vähentämistä tai keventämistä, mutta tämä voi johtaa kasvinsuojeluaineiden, kuten glyfosaatin, käytön lisääntymiseen – mikä ei ole toivottava kehityssuunta ympäristön ja biodiversiteetin kannalta. Nautakarjatiloilla tilanne voi olla suotuisampi, […]